Hyppää pääsisältöön

Tampereen yliopistossa kehitetään syöpään uudenlaisia täsmälääkkeitä, jotka kohdistuvat RNA:n rakenteeseen

Julkaistu 22.4.2024
Tampereen yliopisto
Minna-Liisa Änkö työskentelee laboratoriossa pöydän ääressä.
RNA:ta on perinteisesti pidetty vain apurina, joka välittää DNA:n geneettistä informaatiota soluille proteiinin valmistusta varten. Tenure track -professori Minna-Liisa Änkön uusi hanke tuo RNA:n valokeilaan itsenäisenä toimijana, jota voi hyödyntää uudenlaisissa syövän täsmälääkkeissä.Kuva: Jonne Renvall
Tenure track -professori Minna-Liisa Änkö johtaa uutta hanketta, jossa tutkitaan solujen RNA:n laskostumiseen vaikuttavia tekijöitä paksusuolen syövässä. Tavoitteena on selvittää, voivatko syöpäsoluille tyypilliset RNA-rakenteet toimia perustana uusille kohdennetuille syöpähoidoille. Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi hankkeelle 932 000 euron rahoituksen.

Työtä RNA-lääkkeiden kehittämiseksi on tehty viime vuosina paljon. Jo markkinoilla olevista tunnetuimpia ovat koronarokotteet, jotka osoittivat, että RNA:n kautta voidaan ohjailla solujen toimintaa.

Monissa syövissä solun ja RNA:n säätelymekanismit voivat mennä epäkuntoon, mikä vaikuttaa syövän kehittymiseen. Tästä syystä RNA:ta on mahdollista käyttää lääkkeenä tai lääkkeiden kohteena myös syövän hoidossa.

Oppikirjojen kuvissa RNA kuvataan usein nauhana rivissä olevia nukleotideja. Solun sisällä RNA näyttää kuitenkin erilaiselta: se on laskostunut monimutkaisiksi rakenteiksi, jotka ohjaavat solun toimintaa.

Molekyylibiologian tenure track -professori Minna-Liisa Änkön johtama tutkimusryhmä on aiemmin osoittanut, että RNA:n ja proteiinien välinen vuorovaikutus muuttaa paksusuolen syövän soluissa RNA:n laskostumista. Siksi he selvittävät nyt, voiko RNA:n laskostumiseen syöpäsoluissa vaikuttaa.

– Selvitämme, miltä RNA-molekyylit todella näyttävät soluissa ja etsimme sellaisia RNA-rakenteita, joita löytyy vain syöpäsoluista. Lisäksi kehitämme pioneerimolekyylejä, joilla testaamme, voimmeko vaikuttaa näihin rakenteisiin. Näin voisimme tehdä syöpäsoluista terveempiä ja siten esimerkiksi tehdä syöpähoidoille vastustuskykyisistä kasvaimista jälleen alttiita lääkkeille tai ideaalitapauksessa hankkiutua syöpäsoluista eroon, Änkö kertoo.

Konseptia voi soveltaa myös muihin sairauksiin

Nykyiset hoidot tehoavat moniin syöpiin varsin hyvin. Ongelmallisia ovat syöpien alatyypit, joihin standarditerapia ei toimi, ja uusiutuvat syövät, jotka pystyvät vastustamaan lääkkeitä. Myös esimerkiksi paksusuolen syövän ennuste muuttuu lohduttomaksi, jos sitä ei havaita ja leikata ajoissa. Näissä tapauksissa hoito on lähinnä palliatiivista.

Änkö haluaakin tutkimusryhmänsä kanssa löytää ratkaisuja erityisesti niille potilaille, joille tällä hetkellä ei ole ratkaisuja.

– Diagnostiset menetelmät ovat nykyään hyviä, ja pystymme selvittämään kasvaimista, mikä on solutasolla mennyt vinoon. Tämän ja RNA-lääkkeiden helpon muokattavuuden ansiosta on mahdollista kehittää lähes yksilöllisesti räätälöityjä hoitoja. Syöpäsolujen RNA:han kohdennetut lääkkeet voisivat mahdollisesti myös aiheuttaa vähemmän sivuvaikutuksia terveille soluille.

Jos uudentyyppinen lähestymistapa syövän täsmälääkkeeksi osoittautuu toimivaksi, konsepti on laajasti sovellettavissa muidenkin sairauksien hoidossa. Koska RNA:n rakenne solujen sisällä tunnetaan yhä huonosti, hankkeessa tehtävä määritys näistä rakenteista edistää lisäksi merkittävästi kaikkien RNA-lääkkeiden kehitystyötä.

Jane ja Aatos Erkon säätiö rahoittaa Änkön johtamaa tutkimusta 932 000 eurolla. Nelivuotinen hanke alkaa syyskuussa 2024.